Pupun paluu

Ohoi! Luulitteko, että NaPoWriMo jäi viime vuonna kesken? Ei suinkaan, en vain koskaan saanut aikaiseksi julkaista vimeistä runoani. Teos on varsin lyhyt, ja totta puhuakseni varastin sen vappuaattona bussissa kanssamatkustajansa kanssa väitelleeltä herrasmieheltä, mutta runo mikä runo:

30.4.2016
Mielipiteen arvo on noin keskimäärin nolla,
mutta silti se saa olla.

***

Ja sitten tämän vuoden tunnelmiin!

1.4.2017

Näätä jäällä hämärässä nälässänäsä säätää,
värähtää: sää vääntää räntää, märkä näätää jäätää.
Ämmä kämppään räppänästä näädän jäältä päästää.
Kämpässänsä häränhännän jämää ämmä säästää.
Näätä ämmän häränhännän mässää päästä päähän –
ämmä näädän kämpästänsä häätää räntäsäähän.

2.4.2017

Pappa kalastaa.

Kavala valas kalat

papan varastaa.

Kamala paska

valaan vatsassa raastaa:

paha palkan saa.

3.4.2017

Saarna

Raskaat sanat

mataa samaa rataa.

Harras akka

Saatanasta lataa.

4.4.2017

Hinkkilinkki

Kiiri vinkki:

rikki minkki,

irti vissi

missin tissi.

Hiiriklikki –

riskitikki;

silmiin iski

dikkitiski.

***

Tarkkasilmäinen lukija saattaa havaita runoissa jonkinlaisen teemanpoikasen. Jatkuuko runoilu samaa rataa? Se selviää seuraavassa blogipäivityksessä!

Pupu on irti!

Kerran kun mä menin illalla nettiin, se oli perjantai, ja mä menin tähän blogiin ja mietin että mitä runoja nää tyypit oikein kirjoittaa. No mä päätin, et mä panen tän runoilutauon poikki ja käyn kirjoittaa tänne et

tänään huhtikuu alkaa
tänään huhtikuu alkaa
tänään huhtikuu alkaa
tänään huhtikuu alkaa

ja lupaan et flippaan
ja lupaan et flippaan
ja lupaan et flippaan

ja sit ku mä flippaan

Pupu on irti!