Jospa tässä nyt pääsisi takaisiin kunnolliseen rytmiin

Noh, katselin jonkun uusintajakson Pasilaa tässä tänään. Luonnollisesti. 


Kaupassa

Kyllä silloin ennen annettiin aina tilaa mummoille ja papoille.
Annettiin mennä edelle jonossa, niin.
Kumarrettiin tai niiata niksautettiin vielä päälle.
Nyt menette ja pidätätte töykeän nuorison! Nyt hetipaikalla!
Huomasin tänään kaupassa, että vain yksi nuori antoi vanhusten mennä edelleen.
Yksi kymmenestä! Sietävätkin ne loput yhdeksän tulla pidätetyiksi, niin.
Kumarsi se ainut kunnollinen nuoriherra ja antoi Repomiehelle tietä, niin teki.
Harvoin kohtaa sellaista vanhusten kunnoitusta, harvoin.

EI JUMALAUTA!

"Uusi"

Okei, myönnän, että tämä ei ole tämän päivän aikana syntynyt runo. Mutta pelaan Edgar Wright -kortin! Ja mielestäni maailmassa ei voi koskaan olla liikaa repomiesrunoutta.

Keitin teille kahvia.
Sumppia keittelin, niin.
Repomies, tuo jalo kofeiinilähettiläs.
Tuo iloa muille.
Itse ei saa kahvia juoda, koska verenpaine on vaarallisen korkealla.
Mutta muille kyllä keittelee kaffet.
Niin saavat sitten hörppiä tuota jumalten juomaa.
Tuota tummaa nektaria saavat ryystää mielin määrin.
Repomies pistää teepussin kuppiin.
Repomies, niin, saa sitten ryystää teetä.
EI JUMALAUTA!

Venyttelyä

Kuten kirjoittajakollegani jo kerkesikin kirjoittamaan, on ehkä syytä vähän muistella runoilemista. Itse olen joskus jotain runontynkää väsäillyt, pari kalevala-mittaistakin raapustanut, mutta viimeisimmästä on jo melkoisen kauan. Tai niin minä luulin. 

Tänään iski ymmärrys. Olenhan minä runoillut, viime viikolla viimeksi! Ajattelinkin, että on hyvä ehkä esitellä tämä tietty runosuuntaus, koska näitä syntyy luultavasti aika monta huhtikuussa. Hyvät naiset ja herrat, saanko esitellä: Repomiesrunous! 

Tuon jalon miehen omintakeiseen puhetapaan perustuvaa modernia (niin modernia kuin Repomieheen liittyvä asia voi nyt olla) runoutta tulee keksittyä vaikka mistä lauseista. Se lähtee liikkeelle jostain ja jatkaa matkaansa alamäkeen kuin jarruton polkupyörä. Tämän runomitan (jota en osaa analysoida, koska nukuin kielitieteen kurssilla) hienoudet saattavat jäädä huomaamatta Pasilaan perehtymättömiltä. Kannattaa perehtyä. Se on hieno sarja, se. 

Esimerkkirunona tästä tyylisuuntauksesta eräällä luennolla syntynyt huikea mestariteos nimeltään:
 
Direktiivinen preesens

Sinä otat nyt pois sen sormen sieltä!
Otat sormen pois. 
Pois otat tai sormi lähtee. 
Nips vaan irti repeytyy.

Sitten on Pöysti invaliidi,
joutuu rampana pyytämään apua,
kun punnitsee banaaneita kaupassa. 

Heh heh,
joutuu nöyrästi pyytämään apua,
heh heh.

Repomies saa miehekkäästi itse punnita banaanit. 
Itse saa liimata hintalapun pussiin,
eikä tarvitse jutella nätille myyjätytölle. 

EI JUMALAUTA!