Pöllin törkeästi Hertan eilisen idean. Runo ottaa kantaa tämän päivän lumisateeseen ja kevättulvien riskiin.
Sulawesi tulee
Lunta sataa tulvien laariin.
Mummo veneessään pitää vauvasta vaarin.
Muut vain äimän käkenä kukkuu.
Kohta kuin pipoa väkeä hukkuu.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mummot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mummot. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 7. huhtikuuta 2013
tiistai 26. huhtikuuta 2011
Jospa tässä nyt pääsisi takaisiin kunnolliseen rytmiin
Noh, katselin jonkun uusintajakson Pasilaa tässä tänään. Luonnollisesti.
Kaupassa
Kyllä silloin ennen annettiin aina tilaa mummoille ja papoille.
Annettiin mennä edelle jonossa, niin.
Kumarrettiin tai niiata niksautettiin vielä päälle.
Nyt menette ja pidätätte töykeän nuorison! Nyt hetipaikalla!
Huomasin tänään kaupassa, että vain yksi nuori antoi vanhusten mennä edelleen.
Yksi kymmenestä! Sietävätkin ne loput yhdeksän tulla pidätetyiksi, niin.
Kumarsi se ainut kunnollinen nuoriherra ja antoi Repomiehelle tietä, niin teki.
Harvoin kohtaa sellaista vanhusten kunnoitusta, harvoin.
EI JUMALAUTA!
Kaupassa
Kyllä silloin ennen annettiin aina tilaa mummoille ja papoille.
Annettiin mennä edelle jonossa, niin.
Kumarrettiin tai niiata niksautettiin vielä päälle.
Nyt menette ja pidätätte töykeän nuorison! Nyt hetipaikalla!
Huomasin tänään kaupassa, että vain yksi nuori antoi vanhusten mennä edelleen.
Yksi kymmenestä! Sietävätkin ne loput yhdeksän tulla pidätetyiksi, niin.
Kumarsi se ainut kunnollinen nuoriherra ja antoi Repomiehelle tietä, niin teki.
Harvoin kohtaa sellaista vanhusten kunnoitusta, harvoin.
EI JUMALAUTA!
keskiviikko 6. huhtikuuta 2011
Prokrastinointia NaPon parissa
Olisi noin tuhat hommaa, jotka pitäisi tehdä. Ties kuinka monta tekstiä kirjotettavana. Huonekin pitäisi siivota ja pestä pari koneellista pyykkiä. Kirjoitan paljon mieluummin runoja!
Jälleen inspiroiduin luennolla, tällä kertaa tuli vinkki kivasta aiheesta. Eli mummoista. Ja uusista asioista.
Mummojen kauhu
"Kohta se tulla römähtää,
kaiken sekoittaa jälleen kerran."
Pienehkö pahvilaatikko lattialle tömähtää,
painaakohan se edes puolen kilon verran.
Sormet permanenttikiharaan työntää,
silmissään ahdistus ja huoli.
Tekohampaiden välistä on pakko myöntää:
"Onnekas oli Teppo kun kuoli,
ei tarvitse jälleen uutta asiaa opetella,
ei aivan liian pientä pränttiä lukea."
Pitänee ristikoiden ratkominen lopetella,
johan tässä puuhassa tarvitsee nuorempikin tukea.
Kaikista näistä kaavioista meinaa humaltua,
ei ota selvää tuosta kasasta johtoja.
Ei kestä selkä enää kumartua,
pitää pyytää lääkäriltä lisää rohtoja.
Kyllä tätä pakertaessa iskee hysteeri,
tekee vahingossa muutaman väärän säädön.
Kaukosäädinkin on täysi mysteeri.
Tämä rakkine saa kyllä täältä nyt häädön.
Siis digiboksi.
Tunnisteet:
luennot,
mummot,
prokrastinaatio,
runot,
teknologia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)