Opetushaiku ja Kyöstin elämää

Neljä päivää on jälleen vierähtänyt, ja neljä runoa on päivittämättä. Korjataan tämä.

23.4.2016
Keskustelimme ystävieni kanssa maalaislasten vaarallisesta elämästä. Keskustelu synnytti opettavaisen runosen.

Älä oikaise
siltarumpujen ali
tai kuolet sinne.

24.4.2016
Loput kolme runoa kertovat Kyösti-nimisen miehen elämästä. Kyöstin elämässä ei esiinny lainkaan takavokaaleja, etuvokaaleja sen sijaan on kaikkialla. Ensimmäisessä runossa Kyöstillä on ikävä yöllinen ongelma.

Yösyöppö Kyösti
Kyösti yöllä mökissänsä
nälkäisenä pyörii.
Pötsi möyrii höyrypäänä,
häärii sekä hyörii.

Yösydännä pötsi pystyy
Kyöstin nöyräks lyömään:
Kyösti nyt yökyöpelinä
könyääpi syömään.

25.4.2016
Toisessa runossa Kyöstillä on terveyshuolia.

Kyöstin tyrä
Kyöstin pötsi pömpöttelee,
särkee sekä pörähtelee.
Kyösti säikkyy: liekö syöpä?
Lääkärinsä hörähtelee:
"Tyrä täällä pötsissäsi
pöllöstelee töllöntyötä,
eikä lähde iän myötä."
Kyösti käyttää tyrävyötä.

26.4.2016
Kolmannessa runossa Kyösti tympääntyy työhönsä ja suunnittelee repäisevää irtiottoa. Tällä kertaa mukana menossa on myös Kyöstin kaveri Ykä.

Ryöstäjä Kyösti
Kyöstin työ
järjen syö.
"Jätän työn,
leiväks lyön:
ryöstäjäksi
villeimmäksi
tänään ryhdyn!"
"Tähän yhdyn!"
Ykä möyhää.
Äly köyhää
äijäin päässä,
järki täysin
teräsjäässä.

Kahden päivän runot

Unohdin eilisiltana saattaa aiemmin päivällä osittain luonnostelemani raapustuksen julkaisukelpoiseen kuntoon, joten tässä tulee nyt tänään viimeistelty eilisen runo sekä tämän päivän varsinainen runo. Edellinen koskettaa omaa elämääni, jälkimmäinen onneksi ei (paitsi että sain idean siihen erään ystäväni ihanasta lausahduksesta, jonka tarkan kontekstin olen ikävä kyllä ehtinyt jo unohtaa).

2.4. Pöpö
 Kurkussani mellastaa
tyhmä flunssapöpö.
En siitä oikein tykkää.
Se ei oo yhtään söpö.

3.4. Syntinen yösyöppö
Maha murisee yöllä,
en millään unta saa.
Vaikka kovalla työllä 
koitan laihduttaa, 
en kireällä vyöllä
voi nälkää karkottaa.

Kuutamon valossa
siis hiirenhiljaa hiivin
ja tyhjässä talossa
pimeyden siivin
nälkäni palossa
ruuat suuhun riivin.

Ei voi piilossa yön
kukaan salaisuutta viedä.
Kun yksin syön,
ei edes Jeesus tiedä -
käyn Jumalalta salaa herkkukaapilla.