Olin tänään ulkona veljeni, erään erittäin ihastuttavan koiran, sekä koiran omistajien kanssa. Kun koira pysähtyi pidemmäksi aikaa haistelemaan tien reunaan, totesin, että siellä taitaa olla jännittävä pissa. Muiden mielestä tämä oli erinomainen aihe runolle, ja kun vielä muistin Hertan antaman haasteen kirjoittaa runo eläimen näkökulmasta, tartuin saman tien toimeen.
Jännittävä pissa
Mikä onkaan tuoksu tää,
joka nenääni hämmentää?
Se kuonoon varkain livahtaa
ja poikakoiralta vivahtaa.
Sitä pitkään tahtoisin haistella,
ilman makuja maistella.
Kunpa tähän jäädä voisin!
Vaan emäntä tuumii toisin:
kohteliaasti rykäisee
ja vähän hihnasta nykäisee.
Jatkamme yhdessä juoksua,
edessämme monta uutta tuoksua.
EDIT: Blogger/joku muu asia vammaa ja tuhoaa runon rivityksen. Yritän korjata ongelman joskus paremmalla ajalla, koska nyt pitää mennä pelaamaan korttia.
EDIT2: Korjailin rivitystä alustavasti :) t.Hertta
EDIT3: Kiitos, Hertta! <3 Nyt mäkin pääsin taas omalla koneella nettiin ja laitoin nää silleen kun olin ajatellut. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti