-->

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Toisen päivän tunnelmointia

Script Frenzyni on hitusen aikataulusta edellä: kahdeksan sivua ja neljä kuollutta henkilöä. Muutenkin päiväni on ollut varsin miellyttävä. Siksi tunnelmaan sopii hyvin tämä herkkää ja idyllistä ystävyyttä kuvaava runo.

Ainoalle ystävälleni

Jääkaapissani on juusto.
Se on pieni ja homeinen.
Sen alkuperää tiedä en,
mutta sen kanssa kaksin elelen.

Juustolleni öisin juttelen
ja kerron sille, mitä ajattelen.
Se lohduttaa minua, kun itkeskelen.
Juustoni, olet minulle kullan arvoinen.

En syö sinua koskaan, tiedäthän sen?

3 kommenttia:

Hertta kirjoitti...

Juustoherra!
Juusto on ihanaa.

marika.roininen kirjoitti...

Toi runo kuvaa selvästi mun tulevaisuutta.

Watson kirjoitti...

Toi runo kuvaa selvästi mun nykyisyyttä.