Hävisin tänään kolme kertaa putkeen Afrikan tähdessä. Seitsemänvuotias pikkuveljeni veti pidemmän korren. Onneksi itsetuntoni tuhkista sentään nousi Feeniks-linnun lailla upea runo, jossa kärsimys ja tuska puristavat ulos kirjallisen timantin.
Rahattomana Afrikassa
Kolmesataa puntaa taskussain
(ne juuri äsken pankista hain)
Kairosta suuntaan nyt Saharaa päin
sieltä löytääkseni etsimäin.
Tyhjä on kaivos ensimmäinen,
mutta onneni kääntyy: alta kivien
huomaan topaasin loiston säteilevän.
Toivon rahojen matkaani edistävän.
Halki autiomaan, yli savannin
kuljen ja löydänkin smaragdin,
orjakauppiaat ohitan leikiten,
poimin mukaani rubiinin punaisen.
Kapkaupunkiin pääsen, raha virtaa vaan,
mutta sinnekään en jää juhlimaan.
Mun silmissäin siintää tuo yksi vain,
sillä Afrikan tähdestä haaveilen ain.
Madagaskarille siis lentokoneella liidän
ja timanttikätköjä kohti jo kiidän.
Vaan voi, sitten pystyyn nouseekin tie,
sillä viidakkoroisto mun rahani vie!
Ei rahatta pääse pois saarelta lain,
siellä istun ja aattelen timanttiain.
Sen toinen jo löysi ja Tangeriin vei -
tähti Afrikan minulle päätynyt ei.
1 kommentti:
Ah! Orientalismia... ;)
Lähetä kommentti