Hissi, tuo pelottava kapistus

Eksyin tutkimaan, millä hakusanoilla ainejärjestömme lehden sivuille oli eksytty (joo, minulla on elämä) ja totesin, että hissionnettomuudet olivat vahvasti edustettuina. Seuraava runo koostuu kyseisistä hakusanoista.

Hissionnettomuudet
Hissillä pysähtymättä.
Hissin hallitsematon liike alas.
Hissi putosi.
Hississä jumissa.

Ilman toista kenkää.

Pulassa yliopistolla

Yritin päästä luennon jälkeen syömään Metsätalon Unicafehen. Ikävä kyllä Metsiksen A-siipi on mystinen paikka, josta on välillä hirveän vaikeaa päästä minnekään - varsinkin jos ovet eivät aukea ja hissi kulkee vain ylöspäin. Kun lopulta monen mutkan kautta pääsin sieltä pois, seikkailusta oli pakko kirjoittaa runo. Samalla käytin tilaisuutta hyväkseni ja toteutin yhden haasteen Hertan antamalta listalta: "Runo käyttäen indikatiivin toisen yksikön yleistävää persoonaa".

Sä harhailet Metsätalolla
Sulla on ruotsin luento A-siivessä,
kun lähdet pois sä aiot käydä syömässä,
mutta kun tartut ovenkahvaan käytävän päässä,
huomaat, ettei ovi aukea - oot jumissa tässä.

No ei se mitään, sä mietit, pääset hissilläkin,
mutta ilmeisesti joku on rikkonut hissinkin.
Painat K:ta, mutta hissi menee kuutoskerrokseen,
siellä sitten ihmettelet: "Mitäs mä nyt teen?"

Sä kuljet käytävässä kunnes pääset portaisiin,
toivot, että sieltä pääset muihin kerroksiin.
Kolmoskerroksessa A-siivestä pitäis päästä pois,
mutta sielläkin on ovi kiinni, aueta ei vois.

Sulle alkaa tulla paniikki mut jatkat alaspäin,
meet ihan pohjakerrokseen, mut näätkin eessäpäin
sen tasan saman paikan josta lähdit liikkeelle,
ja käännyt, juokset portaat ylös ulko-ovelle.

Ulkokautta talon kierrät aulan oville
ja sieltä pääset Unicafen ruokatiskeille,
mutta sitten kun sä syötyäsi tahdot sieltä pois,
toivot ettei kaikki ovet silloin kiinni ois.