Alku on hyvin lupaava

Sunnuntaina rustasin runon ratikassa kännykkään (oli muuten aika mielenkiintoista tapella saadakseen tarkoittamansa sanat kirjoitettua, tästä lisää ehkä myöhemmin). Aloittelen kevyesti eli haikulla.

taas ratikassa
valon määrä hämmentää
kesän reitillä

Ja tämän päivän runo on kuvaus viimeöisestä unestani. Kuka arvaa minkä leffan katsoin juuri ennen nukkumaanmenoa? Ja kuka arvaa annoinko itselleni tehtäväksi kirjoittaa kaamean "nyky"runon?

En hyviä asioita enkä huonoja

Huomaan että on kylmä
sininen Kultaa muistot
Lasin läpi
sataa
Portaat kuten voi
non, rien de rien
         HERÄTYS

Aavikon keltainen hiekka
varkain varpaissa
ei Kamelia, ei kangastusta
Salaa seuraamme
non, rien de rien

         HERÄTYS

tutut valkoiset käytävät

puu, Palmu, fazer jota ei ole olemassa

Ylimääräinen kerros!

kaivattu lepopaikka

vettä

non, rien de rien

         HERÄTYS

jalat rakettina parketille

peitto Sivuun

kylpytakki katonrajasta

kiire lyö löylyä, pommi

oven kahva nitkuu

non, rien de rien

non, je ne regrette rien

         HERÄTYS

ei musiikkia

Kaikki Hyvin

Nopea ja likainen

Ajattelin näin vaihteeksi julkaista tälläisen "jos et tiedä mitä olen tänään tehnyt, niin tämä vaikuttaa todella epäilyttävältä" -runon :) Have fun! 

Myöhäinen julkaisuaika johtuu aika monestakin asiasta. Itse runo on kirjoitettu todistajien läsnäollessa, mutta en usko, että heidän enää muistavan ratikassa paperilapulle raapustellutta sekopäätä (tai lähinnä ehkä se, että niitä meitä on liian monta).

Oodi epäilyttävyydelle haiku-muodossa

äläkä liimaa
sitä käteesi kiinni
en saksi sua

Sunnuntain saldo

Pää on aika tyhjä tällä hetkellä. Siellä kaikuu kummasti. Joten tämän päivän luomukseni on haiku. Tai yrittää olla, sehän tiedetään, etten osaa tavuttaa suomea kunnolla. Ei se pituus, vaan se lyhyys.

ratikassani
ihana on tunnelma
tuttu kolina