Pääkoppaa jomottaa

Kyllä lomalla oleminen on rankkaa. Kerrankin ehtii käydä pankissa juttelemassa tärkeitä ja katsoa keskittymistä vaativan leffan, ja sitten päätä alkaa särkeä. Onneksi huomenna pääsee taas nukkumaan luennoille. Käytin kuitenkin tilaisuuden hyväkseni ja toteutin taas yhden Hertan haasteen: runon, jonka sanat loppuvat kirjaimeen "a".

Aivoissa kajahtaa "aaaaa"
Aivoja kannattaa jumpata,
mutta varokaa,
saattaa aivojansa jopa liikaa pumpata
ja alkaa päänsärkyapina kallossa humpata.

Kauhee hedari

Jäänsärky

"Poliittisen puhetavan parodiointia,"
seisoo siinä
merkittynä musteella monisteelle.

Tuijotan tekstiä
tajuamatta tuon taivaallista.

Päässäni paukkuu pakkanen:
jäätynyt järki,
luminen luovuus,
kyvyt kohmeessa.

Aivoni ammottavissa avannoissa
väreilee viileää vettä.

Silmissä sumenee.

________________________

(Tämäkin runo syntyi luennolla tahattoman alliteratiivisen muistiinpanon innoittamana, mutta mulla ei ollut kauhean kivaa eikä ole ollut kivaa koko loppupäivänäkään. Multa taitaa tän viikon aikana tulla aika angstisen stressaantunutta runosatoa.)