Monta rautaa oksalla ja semmottiin

Joo, no niin, eihän tämä olisi oikea Napo jos en unohtaisi koko ajan päivittää runoja tänne. Tässä siis kuluneiden päivien räpellykset.

2.4. 

Eksyin jonkun nettiseikkailun jäljiltä lueskelemaan suomalaisia sanontoja ja ne on ihania. Löysin uuden suosikin: "Akoilla ja susilla on maailma pilattu."

Ahneelle: Auta miestä mäessä, älä mummoa lumessa

Peukalo keskellä kuumaa puuroa

Kiertää kuin kissa rokkaa

Rohkea kalikan syö

Se koira älähtää, johon vetelä kalahtaa

Suo siellä, junan vessa täällä

Toimii kuin ikä kaikki

Oppia kukkarossa

Matti porsaan kotiin ajaa

Kyllä routa se katajaan kapsahtaa

Joka kuuseen kurkottaa, se opettaa

Se joka ei osaa tehdä, se viheltäen menee

Se mikä laulaen tulee, on paskanen loppu

3.4. 

Tämä perustuu yhteen kaikkien aikojen lempparisarjakuvastrippiin, joka löytyy täältä (strippi nro. 005). 

Yhtäkkiä parsaa

Hämähäkkinä seison, skorpionina hämmästelen

ylhäällä pörräävää kärpästä. 

Mikä se on, miksi se on

niin pieni. 

Koivillani kurottelen, hännälläni hyökkäilen

kärpästä tavoitellen. 

Yhtäkkiä muutos, jalkani vihreät

tönköt pötkylät. 

Yhtäkkiä himo, suunnaton hinku

hilloon pihtini pistää. 

Kellokaan ei tiennyt. 

4.4. 

Niin, kakkua. Käsiteltiin sitä torstaina. Siksi tälläinen mini. 

kakkua nyt tahdon

himoitsevat kupeeni

porkkanakakkua

5.5. 

En tehnyt mitään. Paitsi katsoin Mr. Plinkettin Star Wars -arvosteluja. 

Nyt oikeesti

En tätä enää kestä

miksei kukaan Lucasia estä

vanhaa rakasta pilaamasta

ja uutta sontaa sontimasta?

Eikö kukaan uskaltanut

eikö kukaan vastustanut

ratkaisuja tyhmiä

ja mokien ryhmiä? 

Pimeässä kellarissa lojuvat

originaalit filminauhat

Jorgen panttivankeina

näinä aikoina ankeina. 

Kyynikon sanoin

surumielisin sanoin

kun ahdistuin tässä joskus:

"Kuoleehan Georgekin joskus."

Failure

Niin, en tosiaan eilen saanut aikaiseksi tänne runoa. Nyt tulee sitten kaksi. 

Ensimmäinen on viimeöisestä unestani. Näin siis unta siitä, että istuskelin ratikassa David Tennantin ja John Barrowmanin välissä. Molemmilla on aika mukavat skottiaksentit. 

T-A-L-K-I-N-G

TENNANT AND BARROWMAN,
SITTING IN A TRAM WITH ME,
T-A-L-K-I-N-G.
FIRST COMES THE 'R'
THEN COMES THE 'E'
THEN COMES A SCREAM FROM THE GIRL SITTING BETWEEN THEM, 'MARRY MEEE!11' 


Toisen inspiraatio löytyi samaiselta luennolta kuin Pupunkin. Ja otsikkona on sama fraasi. Ensimmäinen asia, joka minulle tuli tuosta mieleen, liittyi luonnollisesti kyseiseen elokuvaan. 

Adverbin paluu 

Koko universumi luuli, 
että adverbit olivat kuolleet sukupuuttoon jo.
Ei myöskään tiedetty, 
että adverbien vihollisia, 
Suomentajia Ilman Todellista Hulluutta (S.I.T.H), 
oli yhä olemassa. 

Aikamoisten seikkailujen jälkeen 
Luke löysi itsensä 
oppimasta adverbien saloja 
arvostetun opettajan hoivissa. 

Samaan aikaan 
komea yksikön kolmas persoona Solo 
jäädytettiin ikiajoiksi,
niin luultiin. 

Paha Että Hutt 
nauroi rehvakkaasti 
pilkkujensa seurassa, 
piti bakkanaaleja epäilyttäviä 
ympärillä jäätyneen Solon. 

Muutaman droidin, 
Sepeteuksen ja Arton, 
näennäisen uhraamisen jälkeen 
paikalle ilmestyi Luke. 

Tuo adverbi 
melkein kokonaan oppinut, 
mustassa asussaan,
vaati vapautusta yksikön kolmannen persoonan, 
kuten myös Passiivi Leian 
ja erään karvaisen yksilön. 

Että nauroi vain, 
yritti adverbin syöttää lemmikilleen 
Rektiolle sekä Suffiksille, 
onnistumatta kuitenkaan. 

Oli adverbi palannut kunniakkaasti, 
onnistunut pelastamaan ystävänsä, 
vaikkakin ehkä hieman tuurilla.  

(kirj. huom. Olen aika piuuuu yhtäkkiä hyökänneiden allergioiden ansiosta)