Matkapäiväkirja

Lomailin pääsiäisenä Belgiassa. Tässä matkamuistorunoja.

12.4.2017

Menomatka.

lento ja juna
perillä, kaikki hyvin
onko wifiä?

13.4.2017

Brysselin paras nähtävyys oli Mini-Eurooppa.

pikku-Eurooppa
Pisa, Lontoo, Pariisi
Olavinlinna

14.4.2017

Belgiassa oli toki pakko maistella suklaata.

Herkkusista hienohinta,
makehista maistuvinta,
sitä suussasulavinta
suklahista suloisinta!


15.4.2017

Kasvitieteellisen puutarhan etsintää.

kävelyn jälkeen
paraatin nähtyäni
puutarha löytyi

16.4.2017

Villieläinpuistossa oli suloinen ahmapariskunta poikasineen.

Ketterästi kiivin,
hiirenhiljaa hiivin.
Lumen läpi laukkaan,
poronhaaskaa haukkaan.

Litteä on pääni,
harvoin pääsee ääni.
Karvainen on tassu
ja kyltymätön massu.

17.4.2017

Samassa puistossa oli myös ihan oikeita villihevosia.

Vieläkö on villihevosia,
vieläkö jossain przewalskit laukkaa ja hirnuu, przewalskinhevonen,
pelastaa eläinten kantoja tarhaus voi,
vieläkö kavioin jytinä arolla soi?

Laaturunoutta aprillipäivän kunniaksi

NaPoWriMo on täällä taas! Allekirjoittanut aikoo taas kerran päästää runosuonensa sykkimään. Saa nähdä saanko kavereita projektiini.

Ensimmäinen runoni on perinteisen pääsiäismökkeilyn innoittama. Onneksi öinen huussireissu ei oikeasti päättynyt näin ikävästi.

Hädässä ystävä tunnetaan
Yöllä mökin parvella herään
ja turhaan haikailen unien perään.
Myöntää se täytyy: täynnä on rakko,
huussia kohti lähteä pakko.
Taskulampusta patteri loppu -
ei ehdi vaihtaa, nyt on jo hoppu!

Perille ehdin (juuri ja juuri)
ja huussin lauteella helpotus suuri,
mutta mökkiä kohti kun hangessa rämmin,
tajuan tehneeni hirveän kämmin:
mökkimme ovi on kiinni ja lukossa,
sisällä nukkujain korvat on tukossa.

Aamuun asti siis huussissa hytisen,
kynttilänvalossa kylmässä tytisen.
Tähtien tuiketta taivahalla
tiirailen vessapaperin alla.
Vaan parempi sentään huussissa kököttää
kuin kinosten keskellä suojatta nököttää.

Pääsiäisen tuotoksia

Olin pääsiäisen yli mökillä, mutta onneksi kaiken kivan touhuilun välissä ehti vähän runoillakin. Tässäpä siis pääsiäisen runot, jokainen oman pikku selostuksensa kera.

6.4.
Jostain syystä mökillä ja mummolassa käy aina niin, että nukun öisin ainakin kymmenen tuntia mutta otan silti päivälläkin ainakin yhdet parin tunnin nokoset. Se on kivaa.

mökillä mä voin
nukkua päiväunet
käpertyneenä

7.4.
Hertan haastelistalla oli otsikko "Pöpelikön kuningatar". Kun mökkimme kerran on melkoisessa pöpelikössä, ajattelin, että sieltä varmaan saa inspiraation tällaiseen runoon, ja niinhän sieltä saikin. Runo on varsin uskollinen tiivistelmä yhdestä kevättalvisesta mökkeilypäivästä.

Pöpelikön kuningatar

Vesiämpäristä jäät pois hakkaan ruuvimeisselillä,

avannosta pesuvedet haen ämpärillä,

koiran kanssa karahkoja jäätä pitkin laahaan

ja pikkurisut pulkalla vielä perässä raahaan.

Toisen männyn oksat heitän järven rantaan pinkkaan

ja sinkkivadissa likaiset tiskit hinkkaan.

Saunan jälkeen lumen läpi jäiseen järveen rämmin,

sisko sanoo kuivatessaan: ”Kohta on pylly lämmin”.

8.4.

Mökillä oli taas mukana edellisessä runossa mainitun serkkujen koiran lisäksi myös isotädin kissa. Se inspiroi veljeni antamaan minulle runon otsikon "I lose my faith in you as a cat". Otsikon kielestä johtuen runostakin tuli tämmöinen vieraskielinen.

I lose my faith in you as a cat

You don’t want to eat fish.

It should be your favourite dish.

When I pet you, you won’t purr,

you never seem to clean your fur.

And our house is full of mice

because you think they’re kind of nice.

Your eyes don’t see in the dark,

I think I’ve even heard you bark.

You love to play fetch and you howl in the night,

you’re cheerful and friendly, you don’t scratch or bite

and when you bring me the paper, just like that,

I lose my faith in you as a cat.

You lick my face and wag your tail

and when you try to climb, you fail,

you chase the postman away

and you lie still when I say ‘stay’.

I suppose it’s kind of fun

that you come with me when I run

but if I’d wanted us to jog,

I might as well have bought a dog.

9.4.

Mökillä oli vielä aika lumista ja maailma näytti muutenkin aika valkoiselta. Siksi tartuin tilaisuuteen ja toteutin Hertan haasteen "runo asioista, jotka ovat valkoisia".

Maailmani on maitolasi

Järven jää on valkoinen,

puhdas lumi peittää sen.

Tuskin näen joutsenen,

joka istuu luona kivien.

Ja alla poutapilvien

on mökki vitivalkoinen.

Sitä päin kai kohta kävelen:

toi valkeus lumisokeuden.

Kasvin matkassa

Perjantain runo on Pupun antama haaste: runo kasvin näkökulmasta. Perjantaina siirreltiin narsisseja, ensin isoon ruukkuun pihalle tuosta ulkoeteisestä, sitten takaisin sisälle, kun alkoi sataa niin älyttömästi lunta ja sitten tänään lisäsin viimeisen säkeistön, kun narsissit pääsivät takaisin ulos auringonpaisteeseen. Narsisseja oli 6 pikkuruukkua ja ihan selkeästi ne pälättivät siinä keskenään innokkaina ja hämmentyneinä. 

        Narcissus pseudonarcissus 

hei mitä tapahtuu
taas meni tollaset pötkylät ohi tuosta
nyt kauhea pauke ja meteli tässä
pimeää 

ääk minne me mennään
apua toi kaivaa mullat pois tuosta
nyt me kuollaan kaikki tässä
valoisampaa 

öö mitä täällä sataa
voi ei en tykkää ollenkaan tuosta
nyt joku, apua, ei me voida olla tässä
takaisin pimeyteen 

ooh miten täällä on näin kirkasta
hei kato jänis on mennyt tuosta
nyt on ihan ookoo fiilis hengata tässä
huhtikuinen aurinko

Junassa kohti lomaa

Tässä torstain runo, jonka raapustin junassa matkalla vanhempien luokse pääsiäislomaa viettämään.

aamuja monta
sunnuntaita peräkkäin
pääsiäislomaa