Murheellinen runo

Stellerin merilehmä on surullisuuden symboli. Tämä runo kertoo miksi.

Stellerin merilehmät

Kaikessa rauhassa kelluimme
pohjoisen kylmissä vesissä
ystäviä ympärillämme
onnellisina.
Söimme levää.
Lepäsimme.

Kun he tulivat,
emme osanneet pelätä.
Miksi he tekisivät meille pahaa?
Ja kun kuulimme kumppaniemme valituksen
oli jo liian myöhäistä.
Emme päässeet pakoon -
olimme pyöreitä, hitaita
emmekä osanneet sukeltaa.

Yritimme suojella toisiamme,
mutta meidän oli vaikeaa puolustautua.
Eihän meillä ollut edes hampaita.
Eikä paksu nahkammekaan,
jota kaarnamaiseksi kutsuttiin
pystynyt pelastamaan meitä.
Meri oli verinen
ja herkät korvamme hukkuivat
murheellisiin mylvähdyksiin.

Nyt huudot ovat vaienneet
ja voit tutustua meihin enää museoissa.
Haalistuneet luumme
ovat hyvin harvinaisia
ja varsin arvokkaita.

Mutta mieluummin tietenkin
olisimme vilkuttaneet sinulle
aaltojen keskeltä.
Varmasti tukevat eturaajamme
olisivat soveltuneet siihen erinomaisesti.