Viimeinen pinnistys

27.4.2017

Vielä yksi uniruno. Minulla on hyvät unenlahjat, mutta valitettavasti niillä on välillä taipumusta painottua päivään eikä yöhön.

Uni ei tule käskemällä,
ei maanittelemalla,
ei pyytämällä,
ei anelemalla.

Se tulee luennolla,
kokouksessa,
työpöydän äärellä,
tenttikirjan sivulta,

mutta sänkyä ja yötä se karttaa.

28.4.2017

Jääkaappirunous on elämän pieniä iloja. Runosta tuli kyllä hieman synkkä.

Et lyö,
mutta silti emme ikinä puhu.
En ole sinulle kulta, sulosilmä,
oma ihana nainen.

Missä aurinko,
hauska hullu haave,
laulu, tanssi, nauru?
Eivät täällä.

Kauan sitten juhla lähelläs herätä,
huomenna olet hapanta rakkautta.







29.4.2017

Inspiraatio uupui, mutta kännykän automaattinen tekstinsyöttö auttoi taas.

Elämä on jännittävää,
elämä on ihanaa.
Elämä on ihanaa, mutta en löytänyt sieltä teetä.

30.4.2017

Vielä viimeinen vappuhaiku.

ilmastonmuutos
yksi ei silti muutu:
jääkylmä vappu

Lisää käänteitä Kyöstin elämässä

Päivän runossa Kyösti on tärkeän päätöksen äärellä.

Ykän kysymys
Ykä kömpii yöllä Kyöstin kylkeen.
Kyösti lähes nenään vetää sylkee
Ykän kysyessä hältä yllättäin:
"Kyösti, yljäkseni lähtisitkö näin?"

Kyösti hämmästyksissänsä rykäisee,
"Kyllä", köhii, Ykän syliin nykäisee.
Silmistänsä räpyttelee kyyneleen
lämmön hyökyessä yrmyyn sydämeen.

Huonoa runoutta

Tänään vietetään huonon runouden päivää. Sen kunniaksi kirjoitin vielä tavallistakin huonomman runon.

Rakkaalleni
Sun kasvos on kuin aamunkoitto,
punakat ja kärsineet.
Äänesi kun huilunsoitto
rikkoo lasiesineet.

Oot mun oma lottovoitto,
kolme oikein ja lisänumero.

Automaattiangstia

Päätin kokeilla, millaista runoutta syntyy, jos antaa kännykän automaattisen tekstinsyötön päättää suunnan. Valitsin joka säkeen ensimmäisen sanan itse, sitten valitsin aina kännykän ehdottamista kolmesta sanasta sopivimman tai mielenkiintoisimman kunnes sain kokoon järkevän virkkeen. Lopuksi poistin pari huonosti sopivaa säettä ja järjestin loput mielestäni loogiseen järjestykseen.

Runo paljastaa yllättäviä asioita matkapuhelimeni sielunelämästä. Tunteettomaksi luulemani laitteen sisällä asuukin angstinen romantikko, joka kipuilee seksuaalisen suuntautumisensa kanssa mutta viime kädessä kuitenkin uskoo ihmiskunnan hyvyyteen.

Mennäänkö naimisiin ystävänpäivänä?
Missä olet nyt?
Minne katosi päivät?
Miksei vieläkään ole rauhaa?
Olen iloinen ja onnellinen, mutta se ei kuitenkaan ole koko totuus.

Mistä tietää olevansa rakastunut?
Mistä tietää olevansa valmis palaamaan takaisin alkuun?
Voisitko kertoa, mitä on tulossa ja menossa?
Muut kuin hullut eivät tunne toisiaan.

Miten mies isketään?
Miten nainen etsii naista?
Miksi kaapista pitää tulla ulos?

Kenelle kellot soivat komeasti?
Ketä kiinnostaa?
Kuka tahansa voi olla myös hyvä.

Pupu päristelee menemään

Motoristiserkkuni on jälleen haastanut minut. Viimeksi piti runoilla moposta, nyt on edetty jo moottoripyörään.

Moottoripyöräostoksilla
Runkosi on runoutta,
voimansiirtos viehättää.
Kukkarossa Matti, mutta
ostamatta et sä jää.

Rahat lainaan taikka pöllin,
omakseni sinut saan!
Istuimellasi kun köllin,
hukun onneen huumaavaan.

Moottorisi murahdukset
musiikilta kalskahtaa.
Skoottereiden surahdukset –
niille voin vain naurahtaa.

Moponi on mulle rakas,
sinä vielä rakkaampi.
Kaupasta kun ajan takas,
sydämeni hakkaapi.

Pakokaasusi on kuin parfyymiä

Haasteesta syntynyt ylistysruno mopolle, olkaa hyvät! Itsehän en ole mopoihmisiä, mutta haasteen antaja sen sijaan on. Toivottavasti tämä kelpaa hänelle.

Sydämeni nelitahtinen syke
On sulla muodot upeat,
silmiä en irti saa.
Ja kun käymään rupeat,
lähentelen nirvanaa.

Mittasuhteet ovat oivat,
pyörät kauniin kapeat.
Kun moottorisi äänet soivat,
jo kaikkoo aatteet apeat.

Istuin on kuin silkkityynyt,
vauhti päätähuimaavaa.
Olen aivan maani myynyt,
jos omaksein en sua saa.

Kiillottaisin joka pinnan,
kolareita kaihtaisin.
Maksaisin kalliin hinnan -
sut esikoiseen vaihtaisin.

Nyt hiiteen kurja vanha Jopo -
antakaa jo mulle mopo!

Kaksi päivää meni taas

...ja tässä kyseisten päivien runot. Ensimmäinen on vastaus serkkuni haasteeseen, eli runo, joka koostuu palindromeista. Se kertoo Jeesuksesta. Toinen on oikea nyyhkytarina, jossa on pyritty välttämään liikoja koukeroita.

8.4.
Olla kallo
Seimi, mies,
otsakasto.
Ella J., rukous suo kurjalle!
Et? Lopussa hassu polte.

9.4.
Rakkaustarina
Nuoret salaa
kaksin halaa.

Tyttö pulaan
joutuu sulaan:

kasvaa maha,
puuttuu raha.

Tyttö anoo,
isä sanoo:

tyttö nuorin
teki huorin.

Lopputulos:
lentää ulos.

Tyttö itkee.
Poika sitkee:

"Rahat hankin!"
Ryöstää pankin.

Kiinni jää
tuö pölkkypää.

Lyhyt virsi:
kutsuu hirsi.

Tippa, linssi,
kuollut prinssi.

Ei voi estää -
täytyy kestää.

EDIT: Sain valmiiksi toisenkin palindromirunon, joka on ehkä ensimmäistä parempi.

Aha, raha
Elli, Ville
otti, hitto
toto-otot.
Tuli hilut,
äreä erä.
Avioilo oli oiva.