...koska aamutreenit ovat niin inspiroivia. Höpisen oikeasti jotain tällaista jatkuvasti.
Treenimonologi
Ääks, miten tää nyt menikään?
Eiku mitä ihmettä?
Nyt mulla on taas kädet ja jalat ihan sekasin.
Voi ei, miten ne kädet olikaan?
Oho, ei se tainnut ihan näin olla.
Ääää mä en nyt yhtään hahmota tätä.
Siis oliks se näin?
Näin, näin, näin, sit näin?
Jee... Sit kun vielä oppis tekemään tän mutisematta itekseen.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aamut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aamut. Näytä kaikki tekstit
perjantai 29. huhtikuuta 2011
sunnuntai 24. huhtikuuta 2011
Kolmen päivän runot
No niin, pääsin vihdoinkin langoille. Päivittelenpä siis tänne uudet luomukset, pari haikua ja joku ihme, pienillä selityksillä.
Torstai 21. huhtikuuta
Istuin junassa. Luin kirjan. Se oli ihana&ihanaa!
lukemiseni
kirjaan rakastuminen
ero itkettää
Perjantai 22. huhtikuuta
Niin tosiaan, olen allergikko. Kevät on samaan aikaan ihan mahtava, mutta kuitenkin aika pyllystä.
miten kaunista
en saa henkeä enää
missä ne lääkkeet
Lauantai 23. huhtikuuta
Katselin tuossa Doctor Whon uusimman jakson. Nam.
Se loppuu oohon
Avaruus, tuo tumma yläkerran naapurimme.
Mitä lie kätkee pimeyteen ympärillämme.
Yksinkö olemme, omassa seurassamme?
Ripottelee niskaamme sateita, säteitä.
On kuulemma ääretön ja laajentuva.
Rajaton, päättymätön, ihan mitä kaikkea.
Yritä siinä sitä sitten ymmärtää.
Rohkenen epäillä, että kukaan ymmärtää.
Itse tiedän, etten koskaan täysin tajua.
Voin kuitenkin jatkaa pohtimista, ihanaa.
Edelleen aiheuttaa akuutteja niskakramppeja.
Roikuttaa päätä ikkunasta itsesuojeluvaistottomasti.
Wau, on se vaan aika hieno.
Hetkinen, oliko tuo lentokone vai tyyppi 40?
Olen edelleen vaikuttunut.
Torstai 21. huhtikuuta
Istuin junassa. Luin kirjan. Se oli ihana&ihanaa!
lukemiseni
kirjaan rakastuminen
ero itkettää
Perjantai 22. huhtikuuta
Niin tosiaan, olen allergikko. Kevät on samaan aikaan ihan mahtava, mutta kuitenkin aika pyllystä.
miten kaunista
en saa henkeä enää
missä ne lääkkeet
Lauantai 23. huhtikuuta
Katselin tuossa Doctor Whon uusimman jakson. Nam.
Se loppuu oohon
Avaruus, tuo tumma yläkerran naapurimme.
Mitä lie kätkee pimeyteen ympärillämme.
Yksinkö olemme, omassa seurassamme?
Ripottelee niskaamme sateita, säteitä.
On kuulemma ääretön ja laajentuva.
Rajaton, päättymätön, ihan mitä kaikkea.
Yritä siinä sitä sitten ymmärtää.
Rohkenen epäillä, että kukaan ymmärtää.
Itse tiedän, etten koskaan täysin tajua.
Voin kuitenkin jatkaa pohtimista, ihanaa.
Edelleen aiheuttaa akuutteja niskakramppeja.
Roikuttaa päätä ikkunasta itsesuojeluvaistottomasti.
Wau, on se vaan aika hieno.
Hetkinen, oliko tuo lentokone vai tyyppi 40?
Olen edelleen vaikuttunut.
Tunnisteet:
aamut,
ajatukset,
Amy,
avaruus,
Doctor Who,
fanius,
haiku,
itsesuojeluvaistottomuus,
junat,
kevät,
lääkkeet,
muukalaiset,
nuha,
punahiuksiset,
päivän tapahtumat,
River,
Rory,
tähdet
lauantai 16. huhtikuuta 2011
Treenit ja pikkulinnut
Tiedän, että kello on jo yli puolenyön. Kirjoitin kuitenkin tämän runon jo iltapäivällä, en vain päässyt postaamaan sitä tänne. Hertta voi todistaa. Itse runo kertoo erään Helsingin urheiluhallin pienistä livertelevistä asukkaista.
Idylli
Aamuvarhain
kun auringon ensi säteiden loisto
on parhain
pikkulinnut heräävät
kodissaan betonirakennuksen sisäkatossa
höyhenensä keräävät
ja alkavat visertää
eikä niitä häiritse kompressorin jyrinä
eikä aikidoharrastajien ukemien jytinä
puoli kahdeksalta aamulla.
Idylli
Aamuvarhain
kun auringon ensi säteiden loisto
on parhain
pikkulinnut heräävät
kodissaan betonirakennuksen sisäkatossa
höyhenensä keräävät
ja alkavat visertää
eikä niitä häiritse kompressorin jyrinä
eikä aikidoharrastajien ukemien jytinä
puoli kahdeksalta aamulla.
Tunnisteet:
aamut,
aikido,
kompressorit,
NaPoWriMo,
pikkulinnut,
runot
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)